Navi
Ajankohtaista / Koulupäiviin lisää liikettä - viihtyvyys, yläkoulu ja tytöt korostuvat

Koulupäiviin lisää liikettä - viihtyvyys, yläkoulu ja tytöt korostuvat

17.11.2017 12.00

LitM Henna Haapalan liikuntapedagogiikan väitöskirjan ”Finnish Schools on the Move: Students' physical activity and school-related social factors” tarkastustilaisuus pe 24.11.2017 klo 12.00 Jyväskylän yliopistolla. Vastaväittäjänä professori Catherine Woods (University of Limerick, Irlanti) ja kustoksena professori Mirja Hirvensalo (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

Valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa tavoitellaan aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Liikkuvien koulujen toimintaa tarkasteleva väitöstutkimus nostaa esille tekijöitä, joihin toimintaa aloittavan koulun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Koulun toimintakulttuurin muutos tapahtuu pikkuhiljaa ja koskettaa koko kouluyhteisöä.

Erityistä huomiota vaativat tekijät

Viihtyvyyteen on kiinnitettävä huomiota erikseen. Tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden osallistuminen välituntiliikuntaan oli yhteydessä parempiin koulussa koettuihin vertaissuhteisiin, yhteenkuuluvuuteen ja kouluilmapiiriin. Pelkkä koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen ja edistäminen eivät kuitenkaan vaikuta automaattisesti parantavan oppilaiden viihtyvyyttä koulussa.

- Viihtyvyyteen ja sosiaalisiin näkökulmiin tuleekin kiinnittää huomioita jo liikunnan lisäämistä suunniteltaessa. Muun muassa oppilaiden aktiivisempi rooli, myönteisiä vuorovaikutussuhteita edistävät liikkumismahdollisuudet, sekä koulun aikuisten osallistuminen ja toimiminen roolimalleina tukevat viihtyvyyden rakentamista, Haapala kuvailee.

Yläkoulu on oma todellisuutensa. Koulupäivän aikana tutkimuksen yläkoululaiset liikkuivat vähemmän ja istuivat enemmän kuin alakoululaiset. Suomessa koulujen toimintakulttuuri muuttuu voimakkaasti, kun oppilas siirtyy alakoulusta yläkouluun. Yläkoulujen oppilaiden liikkumiseen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten sosiaaliset normit, murrosiän kehitysvaihe ja aineenopettajajärjestelmä.

- Yläkoululaisten aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät eivät toteudu pikaratkaisuilla, vaan vaativat aikaa. Muutos on silti mahdollinen yläkoulussakin, Haapala korostaa.
- Kannattaa nähdä vaivaa nimenomaan yläkoulujen toimintakulttuurin muuttamiseksi, koska siellä tarve on suurin. Kyse on enemmänkin asenteesta ja luovuudesta kuin rahasta.

Tyttöjen aktiiviset koulupäivät vaativat kohdennettuja toimenpiteitä. Tutkimuskouluissa havaittiin, että välituntitoiminnan kehittäminen lisäsi liikettä pääosin pojilla. Tyttöjen liikkumista välitunneilla onnistuttiin lisäämään niissä yläkouluissa, joissa tytöille järjestettiin erillistä välituntitoimintaa.

­- Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö, että koulussa pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Tyttöjen toiveet välituntiliikunnalle ovat usein erilaisia kuin pojilla, ja niiden toteuttamiselle kouluissa kannattaa järjestää erikseen tilaa ja aikaa. Kun kouluissa suunnitellaan toimintaa esimerkiksi välitunneille, kannattaa huomioita myös kiinnittää vähän liikkuvien tai tukea tarvitsevien oppilaiden toiveisiin, Haapala painottaa.

Koulujen yksilölliset lähestymistavat

Henna Haapala tutki Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen (2010–2012) kokeilukouluja monimenetelmällisesti. Haapala muuan muassa haastatteli koulujen rehtoreita ja Liikkuva koulu -vastaavia; lisäksi oppilaat, henkilökunta ja Liikkuva koulu -vastaavat vastasivat kyselyihin ja oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla.

Tutkimustulokset osoittavat, että kullakin koululla on omanlaisensa kulttuuri ja myös omat keinonsa lähteä muuttamaan toimintakulttuuriaan.

- Maailmalla on useita ohjelmia, joiden pyrkimyksenä on lisätä koulupäivän aikaista liikuntaa. Suomi eroaa muiden maiden ohjelmista pääosin kahdella tavalla: Ensiksi Suomen Liikkuva koulu -ohjelma on valtakunnallinen (83 % peruskouluista), kun maailmalla toteutettavat ohjelmat ovat useimmiten huomattavasti suppeampia. Toiseksi Suomessa luotetaan koulujen autonomiaan. Koulut toteuttavat Liikkuva koulu -toimintaa yksilöllisesti, kukin omalla tavallaan, kun taas muissa ohjelmissa kouluille on tyypillisesti ennalta määritelty toimintoja ja askelmat, joita pitkin edetä, Haapala selventää.

Lisätietoja:

Henna Haapala, henna.haapala@likes.fi, p. 020 762 9514

Viestintäpäällikkö Annaleena Aira, annaleena.aira@likes.fi, p. 020 762 9527

Väitösvideo YouTubessa

Teos on julkaistu sarjassa LIKES Research Reports on Physical Activity and Health numerona 336, Jyväskylä 2017, ISSN 0357-2498, ISBN 987-951-790-443-8. Sitä saa LIKES-tutkimuskeskuksesta, puh. 020 762 9500, tilaukset@likes.fi. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta www.likes.fi/julkaisut.

Henna Haapala kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta vuonna 2004. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Haapala on työskennellyt Liikkuva koulu -ohjelmassa vuodesta 2010 lähtien ja toiminut tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa vuodesta 2011. Haapala on myös opettanut soveltavaa liikuntaa ja liikunnallisen koulupäivän perusteita useiden yliopistojen opettajankoulutuslaitoksilla.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Urheiluopistosäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Suomalainen Konkordia-liitto sekä Jyväskylän yliopisto.