Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 7.9.2010

OECD:n uusin koulutusjärjestelmiä vertaileva vuosijulkaisu Education at a Glance (EAG) kertoo jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä vuodelta 2008. Mukana on runsaasti kehitystrendejä kuvaavaa tietoa kymmenen vuoden ajalta.

Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia. Sen sijaan 15-19 -vuotiaissa suomalaiset nuoret eivät ole OECD-maiden kärjessä, vaikka melkein 90 prosenttia ikäluokasta oli koulutuksessa. Puolassa, Belgiassa ja Sloveniassa yli 90 prosenttia 15-19 -vuotiaista oli koulutuksessa.

Vuosina 1995-2008 koulutukseen osallistuminen 15-19 -vuotiaiden ikäluokassa on kasvanut OECD-maissa ja Turkissa, Meksikossa ja itäisen Euroopan maissa. Suomessa kasvua oli vuodesta 1995 vuoteen 2008 kuusi prosenttiyksikköä. Sen sijaan koulutukseen osallistuminen ikäryhmässä 20-29 -vuotiaat kasvoi Suomessa merkittävästi vuosina 1995-2005 - yhteensä 28 prosentista 43 prosenttiin. Sen jälkeen osallistuneiden osuus on pysynyt samana. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea ammattikorkeakoulukoulutuksen kasvu.

Suomessa alle 20-vuotiaat ovat muita maita harvemmin korkeakouluissa. Kun Etelä-Koreassa 2/3 18-vuotiaista on korkeakoulussa, vastaava osuus Suomessa on vain yksi prosentti. Suomalaisista 19-vuotiaistakin vain 20 prosenttia on korkeakoulussa, kun Etelä-Koreassa 77 ja Yhdysvalloissa 52 prosenttia 19-vuotiaista on korkea-asteen koulutuksessa. Saksassa ja muissa Pohjoismaissa siirtyminen korkea-asteen koulutukseen on vielä hitaampaa kuin Suomessa.

Puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD:ssä vastaavasti valmistutaan 25-vuotiaina. Vain Ruotsissa ja Islannissa valmistuneet ovat mediaani-iältään vanhempia kuin Suomessa. Vanhin viidennes Suomessa valmistuneista on jo yli 33-vuotiaita eli melkein kymmenen vuotta vanhempia kuin britit. Ruotsin ja Islannin lisäksi Uudessa-Seelannissa on valmistuneiden joukossa merkittävässä määrin vanhempiakin opiskelijoita. Näissä maissa vanhimpaan viidennekseen kuuluvat valmistuneet ovat yli 35-vuotiaita, Islannissa 39-vuotiaita tai vanhempia.

Koulutus hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa

Raportissa on esitelty koulutuksen laskennallisia hyötyjä yksilön sekä yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnalle toisen asteen koulutuksesta koituva hyöty oli Suomessa 13 100 euroa (miehet) ja 9 800 euroa (naiset) yhtä tutkinnonsuorittajaa kohden. OECD:n vastaavat keskiarvot ovat 28 200 euroa ja 22 800 euroa.

Korkeakoulutuksesta suomalainen yhteiskunta hyötyy OECD:n keskimääräistä enemmän eli 84 400 euroa (miehet), kun OECD:n vastaava summa on 67 800 euroa. Naisten korkeakoulutuksessa Suomi (32 700 euroa) jää OECD:n keskiarvon 41 200 euroa alle.

Maiden välillä on eroja. Saksassa korkeakoulutettu mies tuottaa yhteiskunnalle laskennallista hyötyä 140 700 euroa. Portugalissa ja Turkissa naisen korkeakoulukoulutus on yhteiskunnalle tuottoisampaa kuin miehen koulutus.

Koulutuksen yhteiskunnallisia hyötyjä laskettaessa yhteiskunnan menoihin lasketaan koulutuksen aikaiset verotulon menetykset ja sosiaaliset tuet sekä koulutuksen julkiset menot. Tuloihin lasketaan korkeammista ansioista johtuvat verotulot ja säästöt sosiaalisten tukien määrissä.

Suomalaisessa peruskoulussa keskimääräistä pienemmät luokkakoot

Opettajien opetusvelvollisuus on Suomessa OECD-maiden pienimpiä. Vain Kreikassa ja Puolassa opettajien opetusvelvollisuus on pienempi. Kun Yhdysvalloissa ja Meksikossa perusopetuksen yläluokkien opettaja opettaa vuodessa yli 1 000 tuntia, niin Kreikassa, Puolassa ja Suomessa tuntien määrä oli alle 600 tuntia (2008).

Opettajien palkat kehittyivät Suomessa vuosina 1996-2008 kansainvälisesti ottaen hyvin. Vain Unkarissa ja Virossa opettajien palkkakehitys oli vielä edullisempi.

Suomalaisen perusopetuksen alaluokilla keskimääräinen luokkakoko, 19,8 oppilasta, on OECD-maiden keskimäärää (21,6), pienempi. Peruskoulun ylempien luokkien keskimääräinen luokkakoko on vielä selvemmin OECD:n keskimääräistä pienempi, Suomessa 20,1 oppilasta ja OECD:ssä 23,9 oppilasta. OECD-maiden isoimmat luokkakoot ovat Japanissa ja Etelä-Koreassa, jossa ylempien luokkien keskikoot ylittävät 30 oppilaan rajan.

Maahanmuuttajien riski syrjäytyä suurempi kuin maassa syntyneillä

Vuonna 2007 OECD-maissa 17 prosenttia 20-24 -vuotiaista ei ollut koulutuksessa eikä suorittanut toisen asteen koulutusta eli kuuluu ryhmään, jonka voidaan sanoa olevan syrjäytymisuhan alaisena. Suomessa vastaava osuus on 9 prosenttia. Australiaa, Isoa-Britanniaa, Kanadaa, Portugalia ja Unkaria lukuun ottamatta kaikissa maissa kotimaassa syntyneiden tilanne on muualla syntyneiden tilannetta parempi.

Suomessa 19 prosenttia muualla syntyneistä 20-24 -vuotiaista ei ole koulutuksessa eikä suorittanut toisen asteen tutkintoa. Italiassa, Ranskassa ja Saksassa 20-24 -vuotiaista maahanmuuttajista kaksi kertaa suurempi osuus ei osallistu koulutukseen ja on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa kuin maassa syntyneestä väestöstä.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. 040 348 7124
Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 040 7179272

Tiivistelmä julkaisusta.

Julkaisua Education at a Glance 2009 (ISBN 978-92-64-05598-8) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta: , puh. (09) 852 7907.

OECD:n uusin koulutusjärjestelmiä vertaileva vuosijulkaisu Education at a Glance (EAG) kertoo jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä vuodelta 2008. Mukana on runsaasti kehitystrendejä kuvaavaa tietoa kymmenen vuoden ajalta.

Opetushallituksen lehdistötiedote 1.9.2010 

Opetushallituksen valtakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietetään kouluissa ja oppilaitoksissa 13.−17. syyskuuta. Viikon tunnuslause ”Liikenne koskettaa kaikkia” kannustaa kouluja ja opettajia liikenneaiheiden käsittelyyn esiopetuksesta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Viikon teemalla ”Selviä siitä ehjänä” nostetaan esiin erityisesti mopoilla, moottoripyörillä ja autoilla liikkumisen turvallisuus. Viikon suojelijana toimii opetusministeri Henna Virkkunen.

Teemaviikon aikana monissa kouluissa ja oppilaitoksissa järjestetään vanhempainiltoja, opettajatilaisuuksia, mopokursseja, tempauksia ja toimintapäiviä. Tapahtumat toteutetaan usein koulujen, liikenneturvallisuusjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Opetushallituksen kumppaneita liikennekasvatuksen yhteistyöverkostossa ovat mm. Liikenneturva, Terveys ry, Trafi , Poliisi, Autoliitto, Autokoululiitto ja Suomen Vanhempainliitto. Liikenneturva järjestää opettajailtapäiviä eri puolilla Suomea syyskuun aikana.

Viikon aikana julkistetaan myös erilaisia liikenneturvallisuuteen liittyviä kilpailuja, kuten Fillarimestari - aluekilpailut, Liikenneturvallisuuskilpailu lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnille, Liikenneturvallisuustapahtuma, Loista liikenteessä -heijastinkilpailu, Lyttyletti-kilpailu, Näkyvästi koulutielle –kilpailu sekä Vuoden koululaisajoneuvonkuljettaja sekä Vuoden liikenneturvallisuusidea.

Lisätietoa:
Opetusneuvos Eero K. Niemi, Opetushallitus, p. 040 348 7236,

Liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto on tuottanut esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen toimintaideoita ja aineistoja, jotka löytyvät Opetushallituksen sivuilta suomeksi ja ruotsiksi. 

Opetushallituksen valtakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietetään kouluissa ja oppilaitoksissa 13.−17. syyskuuta. Viikon tunnuslause ”Liikenne koskettaa kaikkia” kannustaa kouluja ja opettajia liikenneaiheiden käsittelyyn esiopetuksesta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, Poliisihallituksen ja Folkhälsanin tiedote 25.8.2010

Suomen kouluihin julistettiin koulurauha keskiviikkona 25. elokuuta Turussa. Julistus aloitti lukuvuoden 2010–2011 Koulurauha-ohjelman. Ohjelmalla halutaan tänä lukuvuonna erityisesti ehkäistä koululaisten yksinäisyyttä. Ohjelmaa toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus ja Folkhälsan.

Koulun kykyyn tukea oppilaiden kaverisuhteita tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Mannerheimin Lastensuojeluliiton viimevuotisen kouluhyvinvointikyselyn mukaan noin joka kymmenes koululainen kokee olevansa välitunnilla yksinäinen. Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkien pojista 13 prosentilla ja tytöistä 6 prosentilla ei ollut läheisiä ystäviä. Kaverisuhteiden syntymistä koulussa voivat tukea niin opettajat, vanhemmat kuin oppilaat itse.

 – Koulu on tärkeä paikka vuorovaikutussuhteiden harjoittelun kannalta. Koulussa tulisi olla tuttuja joiden kanssa voi välitunnilla viettää aikaa, ja kaikilla tulisi olla ainakin yksi hyvä ystävä, jolle kertoa mieltään painavista asioista, sanoo pääsihteeri Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

 – Pieni hymy tai muutama ystävällinen sana voivat pelastaa monen ujon oppilaan päivän, sanoo Folkhälsanin järjestöpäällikkö Viveca Hagmark ja kannustaa kaikkia oppilaita hyvään kaveruuteen.

Koulurauha-ohjelmalla edistetään hyvää luokkahenkeä

Hyvän luokkahengen edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen ovat teemoja, joita Koulurauha-ohjelman pilottikoulujen oppilaat haluavat nostaa esille Turun Koulurauha-vuoden aikana. Lukuvuonna 2010–2011 pilottikouluina toimivat Topeliuksen koulu, Raunistulan koulu sekä Cygnaeus skola Turusta.

– Kaverit ovat koulussa melkein tärkeintä. Kouluun on kiva tulla, kun tietää, että siellä on tyyppejä, joiden kanssa haluaa viettää aikaa ja joille voi kertoa asioita. Kavereiden puute tekisi koulunkäynnistä tosi kurjaa, kertoo tukioppilaana toimiva 9.-luokkalainen Janette Nieminen Raunistulan koulusta.

Jokainen koulu voi suunnitella oman Koulurauha-ohjelmansa lukuvuoden aikana toteutettavaksi. Koulun omaan Koulurauha-suunnitelmaan kootaan yhteen vuoden aikana koulussa tapahtuva, yhteisöllisyyttä edistävä ja kiusaamista ehkäisevä työ. Oleellista suunnitelmassa on oppilaiden oma toiminta.

Koulurauhaa jo 20 vuotta

Ensimmäistä kertaa koulurauha julistettiin Suomen kouluihin vuonna 1990 Turussa, Joulurauhan innoittamana. Valtakunnallinen koulurauhan julistustilaisuus järjestetään vuosittain elokuussa koulujen alettua. Oppilaat laativat julistustekstin ja sen lukee paikkakunnan tukioppilaista valitut oppilaat suomeksi, ruotsiksi sekä useilla muilla kielillä.

Väkivallan ehkäisyprojektista alkanut ajatus on vahvistunut ajan kuluessa. Koulurauhatyön tavoitteena on, ettei ketään kiusattaisi, ettei kukaan jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Koulun aikuisten tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että kouluyhteisössä luodaan kaikille mahdollisuus osallistua edellytystensä mukaan oman ryhmänsä ja kouluyhteisönsä toimintaan.

Koulurauha-ohjelma järjestää vuosittain peruskouluikäisille suunnatun valtakunnallisen kilpailun. Keväällä 2010 järjestettiin sarjakuvakilpailu. Koulurauha innostaa oppilaita, sillä kilpailuun saapui yli 500 sarjakuvaa. Tehtävänannossa pyydettiin kuvaamaan koulun arjen sankareita, jotka takaavat sen, että kaikilla on koulussa hyvä meininki. Lisätietoja kilpailusta sekä palkitut sarjakuvat löytyvät koulurauhan nettisivuilta.

Vuonna 2011 Koulurauha julistetaan Oulussa. Suomessa kehitetty Koulurauha-malli on ainutlaatuinen ja sitä on levitetty myös muihin Euroopan maihin kuten Viroon, Kreikkaan, Espanjaan ja Puolaan.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5622, 040 511 3809 
Koulurauhan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5456 
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, p. 040 348 7271
Osastopäällikkö Gun Andersson, Folkhälsan, p. 050 566 8777
Tiedottaja Camilla Heikkilä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5580, 040 580 2393

Koulurauhan julistusteksti 2010

Ensimmäisen kerran koulurauha julistettiin täällä Turussa. Nyt 20 vuotta myöhemmin se on palannut kotikaupunkiinsa.

Koulurauhanjulistus ei saarnaa teille itsestään selvistä säänöistä ja käytöstavoista, jotka opittiin jo päiväkodissa. Julistus muistuttaa kuitenkin, että kaikki muistavat ottaa toiset huomioon ja kunnioittaa heitä ja heidän mielipiteitään. Oma käytös vaikuttaa paljon myös muiden kouluviihtyvyyteen. Jos olet muille ystävällinen, sinullekin todennäköisesti ollaan. Kohtele siis muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Kaikilla on oikeus koulurauhaan ja sitä on myös muille suotava. Jos joku ei sitä muille suo, niin asiaan on puututtava.

Lujitetaan luokka- ja kouluhenkeä. Hyvä kouluhenki, parempi mieli. Aina löytyy oppilaita, joilla ei ole ystävää. Sinä voit olla se heille.

 Miten siis voisit raikastaa kouluhenkeä? Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa olisi hyvä tulla toimeen ja muita kohtaan täytyy olla reilu ja oikeudenmukainen.

Raskasta kouluvuotta voi keventää muulloinkin kuin koulun teemapäivinä. Pelkkä hymy tai moikkaus voi ilahduttaa yksinäistä.

Sinäkin voit estää koulukiusaamista, eikä kiusatun puolustaminen ole häpeä! Tee päivän hyvä työ ja ole kiusatun puolella. Haluaisitko itsekään jäädä yksin?

Mitä kiusaaja edes toiminnallaan saavuttaa – vai saavuttaako mitään? Vain pahaa mieltä. Uskalletaan puolustaa kiusattua, sillä kiusaaja ilman kannattajia on kuin Michael Jackson ilman moonwalkia.

Kerro rohkeasti, jos näet minkäänlaista kiusaamista. Hyvä ja välittävä ystävä puuttuu kiusaamiseen, vaikkei kiusattu itse uskallakaan siitä kertoa.

Älä keksi tekosyitä olla auttamatta kiusattua. Ole rohkea ja puolusta kiusattua, sillä puolustaja on se kova tyyppi.

Miten ehkäistä yksinäisyyttä kouluissa – 8 vinkkiä:

1. Oppilaille annetaan aikaa tutustua toisiinsa uuden kouluvuoden alkaessa. Erilaisten tutustumistehtävien ja ‐leikkien avulla ryhmän muodostumista voi ohjata ja aremmatkin oppilaat pääsevät heti porukkaan mukaan.

2. Lukuvuoden alussa järjestetään ryhmäyttämisharjoituksia, jotka edistävät ryhmän yhteistoimintaa. Erilaiset toiminnalliset tehtävät tuovat luokassa esiin monenlaista osaamista ja antavat tilaa oppilaiden erilaisille kyvyille.

3. Tukioppilaat ja kummioppilaat järjestävät toimintaa jolla edistetään koulun hyvää ilmapiiriä. Esimerkiksi ohjattu välituntitoiminta ehkäisee yksinäisyyttä välitunneilla.

4. Hyödynnä pienryhmätyöskentelyä. Vaihtuvissa pienryhmissä tai pareittain työskennellessä on helpompaa löytää ne luokkakaverit joiden kanssa ajatukset käyvät yhteen. Perinteisten pulpettirivien sijaan luokassa voisi istua pöytäryhmittäin.

5. Koulussa harjoitellaan vuorovaikutus‐ ja empatiataitoja. Apuna voi käyttää esimerkiksi erilaisia sosiaalisten taitojen vahvistamiseen tarkoitettuja ohjelmia.

6. Koulun pelisäännöt sovitaan ja kirjataan yhdessä. Koululaisten on helpompi noudattaa sellaisia sääntöjä, joiden luomisessa he ovat itse olleet mukana.

7. Opettajat seuraavat luokkahenkeä ja puuttuvat jos huomaavat jotakuta kiusattavan tai jonkun jäävän luokassa yksin.

8. Vanhemmat tutustuvat toisiinsa. Kun vanhemmat tuntevat toisensa heille muodostuu myös käsitys lastensa koulukavereista. Mahdollisten konfliktien selvittäminen on myös helpompaa ja vanhempi voi tukea lapsensa kaverisuhteita.

Suomen kouluihin julistettiin koulurauha keskiviikkona 25. elokuuta Turussa. Julistus aloitti lukuvuoden 2010–2011 Koulurauha-ohjelman. Ohjelmalla halutaan tänä lukuvuonna erityisesti ehkäistä koululaisten yksinäisyyttä. Ohjelmaa toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Poliisihallitus ja Folkhälsan.

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Opetushallitus valmistelee lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa.

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla on täydennetty oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä.

Lakiin tehdyt muutokset edellyttävät esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien muuttamista. Lain mukaan Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelman perusteet siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1.1.2011, kuitenkin viimeistään 1.8.2011. Oppilashuoltoa sekä henkilötietojen salassapitoa ja käsittelyä sekä tietojensaantioikeutta koskevia säännöksiä (lain 31 a, 40 ja 41 §) sovelletaan kuitenkin jo 1.8.2010 alkaen.

Opetushallitus on valmistellut lain edellyttämät muutokset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa. Esi- ja perusopetuksen perusteissa muuttuvat luvut 4 ja 5 kokonaisuudessaan. Lisäksi muutoksia tulee perusopetuksessa lukuihin 2 ja 3 sekä esiopetuksessa lukuihin 1 ja 2. Opetushallitus on valmistellut myös vuoden 2010 alusta voimaan tullutta joustavan perusopetuksen toimintaa varten opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat luvussa 5.3.

Opetussuunnitelmien perusteluonnokset on lähetetty kommentoitavaksi kaikille esi- ja perusopetuksen järjestäjille ja Tehostetun ja erityisen tuen sekä Oppilashuollon kehittämistoimintojen koordinaattoreille. Kommentit on pyydetty 24.8.2010 mennessä. Opetushallitus on järjestänyt sidosryhmille kuulemistilaisuuden 20.8.2010. Uudet opetussuunnitelmien perusteet annetaan alkusyksystä 2010.

Opetushallitus järjestää jatkossa alueellista täydennyskoulutusta muuttuvista opetussuunnitelmien perusteista. EDU.fi-verkkopalveluunn tuotetaan tukimateriaalia, joka auttaa uusien säännösten soveltamisessa ja perusteiden käyttöönotossa. Lisäksi Opetushallitus valmistelee yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Oppilas- ja opiskelijahuollon opasta.

Aineistot

Hallituksen esitys HE 109/2009
Sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp
Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010

Lisätietoja

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos: opetusneuvos Hely Parkkinen, puh. 040 348 7229 
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos: opetusneuvos Pirjo Koivula, puh. 040 348 7301
Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen (esi- ja perusopetus): opetusneuvos Heidi Peltonen, puh. 040 348 7271

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa

Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Opetushallitus valmistelee lain edellyttämiä muutoksia esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Muutokset koskevat perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä esiopetuksessa kasvun ja oppimisen tukea käsitteleviä osuuksia opetussuunnitelman perusteissa.

Suomen lukiolaisten menestys kansainvälisissä tiedeolympialaisissa jatkui tämän vuoden kisoissa. Taipeissa 29.7.- 4.8.2010 pidetyissä maantieteen olympialaisissa Suomen joukkue sai kultaa ja pronssia.  Aiemmin heinäkuussa tuotiin Etelä-Korean Changwonissa käydyistä biologian olympialaisista kolme pronssia.

Kultakantaan maantieteessä

Joka toinen vuosi järjestettävissä maantieteen olympialaisissa Suomi oli mukana neljättä kertaa. Mitaleita on tullut kaikista kisoista, mutta nyt saavutettiin ensimmäistä kertaa myös kultamitali. Sen toi Inka Oikarinen Oulun lyseon lukiosta. Lahden yhteiskoulun lukion Petteri Karisto palkittiin pronssimitalilla. Heidän lisäkseen Suomen joukkueessa kilpailivat Hanna Järvi Lucina Hagmanin lukiosta sekä Anna Puustinen Lahden yhteiskoulun lukiosta.

Sekä teoriatietoja että käytännön taitoja mittaavissa maantieteen kilpailuissa oli mukana 28 maata. Parhaiten menestyivät edellisten vuosien tapaan Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Itä-Euroopan joukkueet.

Suomen joukkue valittiin lukiolaisten maantiedekilpailun ja Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen jatkovalmennuksen perusteella. Nelihenkiselle joukkueelle on aiempien vuosien tapaan tarjolla opiskelupaikat Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella.

Kansallisesta kilpailusta vastasivat Anu Brunila-Kovanen sekä Ullariikka Korja Biologian ja maantieteen opettajien liitosta (BMOL ry) ja Helsingin yliopiston valmennuksesta Olli Ruth. Kilpailun käytännön järjestelyistä vastasi BMOL ry Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustuella.

Vahvaa osaamista biologiassa

Petteri Karistolle maantieteen pronssimitali oli jo toinen tänä kesänä. Ensimmäisen hän hankki muutamaa viikkoa aiemmin Changwonissa 11.-18.7. järjestetyissä biologian tiedeolympialaisissa, joissa oli mukana 59 maata.

Suomen joukkueesta - Tiia Boman Varkauden lukiosta, Petteri Karisto ja Lassi Meronen Lahden yhteiskoulun lukiosta sekä Lassi Övermark Lapuan lukiosta – myös Meronen ja Övermark saivat henkilökohtaiset pronssimitalit.

- Suomalaiset ovat ennenkin pärjänneet hyvin biologian tiedeolympialaisissa. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa hyvää osaamista biologian monilta aloilta ja lisävalmennukseen motivoituneita opiskelijoita on helppo löytää, iloitsi Matias Lommi Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.

 - Mitalin lisäksi saimme uusia ystäviä. Tieteessä kansainväliset yhteydet ovat elintärkeitä, ja nyt olemme tutustuneet biologiasta kiinnostuneihin opiskelijoihin ympäri maailmaa, kertoi Petteri Karisto.

Lisätietoja:
Olli Ruth, Helsingin yliopisto,
Anu Brunila-Kovanen,BMOL,
Ullariikka Korja, BMOL,
Matias Lommi, BMOL,
Opetusneuvos Lea Houtsonen, Opetushallitus,

Suomen lukiolaisten menestys kansainvälisissä tiedeolympialaisissa jatkui tämän vuoden kisoissa. Taipeissa 29.7.- 4.8.2010 pidetyissä maantieteen olympialaisissa Suomen joukkue sai kultaa ja pronssia.  Aiemmin heinäkuussa tuotiin Etelä-Korean Changwonissa käydyistä biologian olympialaisista kolme pronssia.

Opetushallituksen lehdistötiedote 9.8.2010

Uusi lukuvuosi 2010-2011 on alkanut maamme kouluissa ja oppilaitoksissa kunnittain vaihdellen viikoilla 32 ja 33.  Koulutiellä on 58 100 uutta koululaista, heistä 3 600 ruotsinkielisiä. Lukion aloittaa 34 000 ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen 53 000 uutta opiskelijaa.

Perusopetus

Perusopetuksessa on oppilaita yhteensä 546 000. Tämä on noin 15 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Perusopetuksen 7. vuosiluokalla arvioidaan aloittavan 60 000 oppilasta vuonna 2010, kun vuonna 2008 aloittavien määrä oli 59 598. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 7-vuotiaiden ikäluokka kasvaa ja on vuonna 2013 jo runsaat 2 600 suurempi kuin vuonna 2010. Vuonna 2013 ikäluokka myös ylittää kuudenkymmenen tuhannen rajan.

Peruskouluja on toiminnassa yhteensä 2 930. Perusopetusta antavien koulujen määrän arvioidaan edelleen supistuvan noin 100 koulun vuosivauhtia. Samoin perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vähenee noin 7 000 oppilaan vuosivauhtia. Koulujen väheneminen koskee kuten aikaisemminkin etenkin pieniä alle 50 oppilaan kouluja.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksessa opiskelijoita on yhteensä 111 000 ja lukioita 430. Syksyllä 2010 uusia lukio-opiskelijoita aloittaa arviolta 34 000 nuorta ja 3 500 aikuisopiskelijaa. Lukioiden opiskelijamäärä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun.

Ammatillinen koulutus

Opetushallituksen arvion mukaan tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee oppisopimuskoulutus mukaan lukien yhteensä 270 400 opiskelijaa vuonna 2010. Tämä on lähes 8 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2008.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen aloittaa arviolta 133 000 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita heistä on arviolta 53 000.

Vuoden 2010 syksyllä arvioidaan olevan 191 oppilaitosta, joissa järjestetään ammatillista peruskoulutusta. Vuoden 2008 syksyllä tällaisia oppilaitoksia oli 229. Lukuun on laskettu mukaan ne oppilaitokset, joissa järjestetään opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta ja näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta. Oppilaitoksia on viime vuosien aikana yhdistetty runsaasti.

Näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa vuonna 2010 arviolta 15 000 uutta opiskelijaa. Opiskelijamäärän arvioidaan olevan 31 500 vuonna 2010.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa aloittaa vuonna 2010 arviolta 18 000 uutta opiskelijaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijamäärän arvioidaan olevan yhteensä 36 900.

Oppisopimuskoulutukseen arvioidaan osallistuvan vuonna 2010 noin 69 000 opiskelijaa ja aloittavan noin 27 000 opiskelijaa.

Opiskelijavalinnat

Vuonna 2010 toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteishaussa opiskelupaikkaa haki 67 300 nuorta, joista koulutuspaikan sai 46 500 opiskelijaa. Hakijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta viidellä tuhannella.

Lukiokoulutukseen haki 33 300 nuorta, joista koulutuspaikan sai 31 600 opiskelijaa. Hakijamäärä pysyi edellisen vuoden tasolla.

Syksyn koulutustilastot (pdf)

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Yleissivistävä koulutus, Åke Hagman, puh. 040 348 7883
Ammatillinen koulutus, Marianne Portin, 040 348 7143 
Aikuiskoulutus, Timo Kumpulainen, 040 348 7169
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, Seppo Ränninranta, 040 348 7142
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat, Outi Kivipelto, 040 348 7146
Yliopistojen opiskelijavalinnat, Pirjo Karhu, 040 348 7346

Uusi lukuvuosi 2010-2011 on alkanut maamme kouluissa ja oppilaitoksissa kunnittain vaihdellen viikoilla 32 ja 33.  Koulutiellä on 58 100 uutta koululaista, heistä 3 600 ruotsinkielisiä. Lukion aloittaa 34 000 ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen 53 000 uutta opiskelijaa.

Opetushallituksen tiedote 6.7.2010

Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa oli noin 71 000 hakijaa, joista 22 700 sai opiskelupaikan. Hakijoita oli tänä vuonna noin 6 500 enemmän kuin viime vuonna.

Ammattikorkeakouluun hakeneista 48 000 on ylioppilaita, joista kolmasosa on tänä keväänä kirjoittaneita. Uusista ylioppilaista noin 30 % valittiin koulutukseen. Kaikkiaan ylioppilastaustaisia hakijoita valittiin opiskelijoiksi noin 16 000. Ammatillisella perustutkinnolla hakeneita oli tänä vuonna vajaa 22 000, joista noin 30 % sai opiskelupaikan.

Suosituimmat alat nuorten koulutuksessa olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä kulttuuriala.

 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja vieraskielisen koulutuksen valinnat

Aikuiskoulutuksen ja vieraskielisen koulutuksen tulokset on julkaistu kesäkuussa. Aikuiskoulutuksessa tutkintoon johtavaan koulutukseen haki noin 14 800, joista valittuja opiskelijoita oli noin 4 600. Ylempiin AMK-tutkintoihin haki runsaat 4 300 hakijaa, joista noin 40 % sai hyväksymiskirjeen. AMK-tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa sekä ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa suosituimmat alat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala.

Vieraskieliseen koulutukseen haki 13 700 nuorta, joista 2 750 sai opiskelupaikan. Eniten hyväksyttyjä hakijoita oli Suomesta, Nepalista ja Venäjältä. Vieraskielisessä koulutuksessa suosituin ala oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, seuraavaksi eniten hakijoita saivat tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Yhden korkeakoulupaikan säännös on muuttunut lukukausikohtaiseksi

Säännöksen mukaan opiskelijaksi valittu voi ottaa yhden uuden yhteishauissa mukana olleen korkeakoulupaikan vastaan samana lukukautena alkavaan koulutukseen. Korkeakoulupaikka pitää ottaa vastaan viimeistään tiistaina 3.8. klo 16.15.

Ammattikorkeakoulujen täydennyshaku

Ammattikorkeakoulut järjestävät nuorten koulutuksessa vapaaksi jääneille opiskelupaikoille täydennyshaun 2.–5.8.2010. Koulutuksiin haetaan osoitteessa www.amkhaku.fi. Haussa olevat koulutusohjelmat näkyvät Koulutusnetissä heinäkuun lopussa.

Lisätietoja:- asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm (040 348 7725)
- hakutilastot & yhden korkeakoulupaikan säännös: www. koulutusnetti.fi 
- ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa oli noin 71 000 hakijaa, joista 22 700 sai opiskelupaikan. Hakijoita oli tänä vuonna noin 6 500 enemmän kuin viime vuonna.

Opetushallituksen tiedote 16.6.2010

Kevään 2010 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa haki 100 509 hakijaa, joista 78 166 saa koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Kevään 2009 haku keräsi 95 500 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 76 745. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki nyt 4 122, joista 3 883 hakijaa saa koulutuspaikan.

Hakijamäärät nousivat - ammatillinen koulutus entistä suositumpi

Ammatilliseen koulutukseen oli tänä vuonna 67 262 hakijaa, joista 70 % (46 524) saa koulutuspaikan. Vastaava luku viime vuonna oli 62 300 hakijaa, joista 73 % (45 300) sai koulutuspaikan.

Peruskoulunsa päättävistä hakematta jätti vain n. 2,4 %. Myös ylioppilaiden hakijamäärä lisääntyi viime vuodesta. Ylioppilaspohjaiseen ammatilliseen koulutukseen oli 10 682 hakijaa, joista 5 873 saa opiskelupaikan tässä vaiheessa.

Suosituin opintoala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki 8 670 nuorta (1 000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna). Seuraavina tulevat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 6 200 hakijaa (700 enemmän), liiketalous ja kauppa 6 030 hakijaa (500 enemmän), arkkitehtuuri ja rakentaminen 5 670 hakijaa (200 enemmän), majoitus- ja ravitsemisala 5 470 hakijaa (500 enemmän) sekä kauneudenhoitoala 5 310 hakijaa (1000 enemmän).

Lukiokoulutukseen oli 33 270 hakijaa. Hakijoiden määrä on pysynyt samana vuoteen 2009 verrattuna. Opiskelupaikan lukiosta saa 31 623 hakijaa (v. 2009 31 465).

Valintatulosten julkaisu

Oppilaitokset julkistavat valintojen tulokset aikaisintaan perjantaina 16.6.2010. Opiskelijoiden tulee mahdollisimman pian tuloksen saatuaan ottaa opiskelupaikka vastaan, kuitenkin viimeistään keskiviikkona 30.6.2010. Opetushallitus postittaa 16.6.2010 kaikille ilman opiskelupaikkaa jääneille jälkiohjauskirjeen, jossa on tiedot mm. hakijan yhteishakutuloksista ja mahdollinen sijoittuminen varasijoille.

Täydennyshaku vapaaksi jääneille paikoille

Ilman opiskelupaikkaa jääneiden on vielä varsinaisen yhteishaun jälkeen mahdollisuus saada opiskelupaikka 12.-23.7.2010 järjestettävässä täydennyshaussa. Nettihaku avataan maanantaina 12.7.2010 osoitteessa www.haenyt.fi.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725
WERA – Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu

Kevään 2010 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa haki 100 509 hakijaa, joista 78 166 saa koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Kevään 2009 haku keräsi 95 500 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 76 745. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki nyt 4 122, joista 3 883 hakijaa saa koulutuspaikan.

Opetushallituksen tiedote 10.6. 2010

Opetushallitus on myöntänyt vuosittaisen Cygnaeus-palkinnon tänä vuonna rehtori Jorma Lempiselle. Hän on Jyväskylän Lyseon 150-vuotisen historian pitkäaikaisin rehtori. Lempinen on tehnyt ansiokkaan uran myös Suomen Rehtorit ry:n johdossa vuosina 2000 – 2007 sekä kansainvälisten rehtorijärjestöjen eri tehtävissä.

Jorma Lempisen työura on poikkeuksellisen pitkä ja menestyksekäs. Hän on toiminut rehtorina Hankasalmen lukiossa vuodesta 1973 vuoteen 1984 ja siitä lähtien Jyväskylän Lyseon lukiossa. Lempisen johdolla Jyväskylän Lyseon lukio on vahvistanut kansallista ja kansainvälistä mainettaan. Lukio on toiminut pilottikouluna keskeisissä kansallisissa kehittämisprojekteissa, mm. Akvaario-hankkeessa ja ylioppilastutkinnon rakennekokeilussa. Jyväskylän Lyseon lukiosta on tullut myös IB – lukio, jonka rakentamisessa rehtori Lempisen kansainvälisellä toiminnalla on ollut keskeinen merkitys.

Toimiessaan Suomen Rehtorit ry:n johtotehtävissä vuosina 2000-2007 Jorma Lempinen on osallistunut lukuisiin Opetushallituksen, opetusministeriön, ylioppilastutkintolautakunnan ja muiden organisaatioiden työryhmiin, joissa on linjattu suomalaisen koulutuksen keskeisiä toimintoja. Luottamustoimissaan hän on ollut rehtorikunnan ja suomalaisen koulunjohtamisen vahva edusmies. Maamme rehtorikoulutuksen ja rehtorien täydennyskoulutuksen avaajana Jorma Lempisellä on ollut merkittävä rooli.

Jorma Lempinen on toiminut European School Heads Association –järjestön (ESHA) pääsihteerinä vuosina 2005-2008. Hän on myötävaikuttanut vahvasti myös Nordiska Skolledare Forumin kehittymiseen pohjoismaisten rehtorijärjestöjen yhteistyöfoorumiksi. Hyvän kielitaitonsa ja yhteistyökykynsä ansiosta Lempinen on ollut tärkeä vaikuttaja sekä suomalaisen koulutuspolitiikan tunnetuksi tekijänä että kansainvälisten virikkeiden tuojana.

Opetushallitus myöntää vuosittain Cygnaeus-palkinnon yksityiselle henkilölle tai yhteisölle erityisistä ansioista yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Ansioina pidetään oppilaitoksen tai opetuksen kehittämistä, esimerkillistä tuloksellisuutta tai uusien opetuksen ja oppimisen laatua parantavien järjestelyjen luomista. Palkinto annetaan joko virassa olevalle tai eläkkeelle siirtyneelle henkilölle Suomessa tai ulkomailla.

Opetushallituksen Cygnaeus-toimikuntaan kuuluvat pääjohtaja Timo Lankinen puheenjohtajana sekä jäseninä ylijohtaja Sakari Karjalainen, johtaja Anneli Kangasvieri, sivistystoimentarkastaja Tove Saarto ja erityisasiantuntija Riitta Sarras.

Lisätietoja:
Kouluneuvos Ulla Vanttaja, Opetushallitus, puh. 040 348 7315

Opetushallitus on myöntänyt vuosittaisen Cygnaeus-palkinnon tänä vuonna rehtori Jorma Lempiselle. Hän on Jyväskylän Lyseon 150-vuotisen historian pitkäaikaisin rehtori. Lempinen on tehnyt ansiokkaan uran myös Suomen Rehtorit ry:n johdossa vuosina 2000 – 2007 sekä kansainvälisten rehtorijärjestöjen eri tehtävissä.

Opetushallituksen tiedote 3.6.2010

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koulujen johdolle viime syksynä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että koulujen välillä on edelleen suuria eroja oppilashuollon voimavaroissa ja toimintatavoissa. Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämisessä on vähäistä.

Peruskoulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä selvitettiin nyt toisen kerran valtakunnallisella kyselyllä. Tulokset ovat varsin samansuuntaisia verrattuna vuosina 2007–2008 tehtyjen esitutkimusten tuloksiin. Suuria muutoksia ei ole havaittavissa.

Terveystarkastusten järjestäminen kaukana tavoitteesta

Uusi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetus (380/2009) edellyttää, että oppilaalle tehdään terveystarkastus jokaisella peruskoulun vuosiluo­kalla vuodesta 2011 alkaen.  Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Yhdelläkään vuosiluokalla oppilaita ei tarkastettu kaikissa kouluis­sa. Lähimmäksi päästiin 1., 5. ja 8. luokilla (80–89 %), kauimmaksi jäätiin 4. ja 6. luo­killa (43 ja 53 %). Lääni- ja kuntakohtaiset erot olivat vähäisiä. Laajoista terveystarkastuksista laadittiin luokka- ja kouluyhteisökohtainen yhteenveto vain harvoin. Opettajalta pyydetty arvio oppilaasta sisältyi laajoihin tarkastuksiin yli puo­lessa kouluista, mutta vain neljäsosassa suunnitelmallisesti.

Oppilashuollon henkilökuntaa eli terveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja ja koulukuraattoreja puuttuu

Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus täyttyi terveydenhoitajien osalta 34 prosentissa ja lääkärien osalta neljä prosentissa peruskouluista. Terveydenhoitajien keskimääräinen työpanos on esitutkimuksen tuloksiin verrattuna lisääntynyt hieman ala- ja yläkouluissa, kun lääkärityöpanos on säilynyt ennallaan. Viidenneksessä kouluista ei ollut lainkaan koulupsykologi- tai koulukuraattoritoimintaa. Kokonaistilanne on kuitenkin hieman parantunut kahden viime vuoden aikana. Koulukuraattoreiden keskimääräinen työpanos on lisääntynyt hieman alakouluissa ja yläkouluissa, psykologitilanne on parantunut yläkouluissa.

Tukiopetuksen tarjonta vaihtelee kunnittain

Osassa kuntia ja kouluja tukea tarvitsevan oppilaan tukitoi­met, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus näyttävät jäävän riittämättömiksi. Tukiopetusta ei järjestetty lainkaan neljässä prosentissa kouluista ja 37 prosenttia kouluista järjesti tukiopetusta alle kaksi tuntia viikossa sataa oppilasta kohden. Oppilaat saavat osa-aikaista erityisopetusta enemmän maaseutumaisissa kunnissa sekä pienemmissä kouluissa. Myös oppimissuunnitelman käytössä on koulujen välillä suuria eroja. Vasta 63 prosenttia kouluista käyttää oppimissuunnitelmaa. Tulevaan perusopetuslain muutokseen sisältyy oppimissuunnitelman säätäminen pakolliseksi tehostettua tukea saavalle oppilaalle. Tämän vuoksi oppimissuunnitelman käytöstä ja merkityksestä tarvitaan lisää tietoa.

Kurinpitotoimenpiteitä käytetään peruskoulussa harvoin

Perusopetuslakiin sisältyvät ojentamis- ja turvaamistoimenpiteet sekä kurinpitoa koskevat säännökset ohjaavat koulujen toimintaa erilaisissa häiriö- ja ongelmatilanteissa. Varsinaisia kurinpitotoimenpiteitä käytetään varsin harvoin: vain vajaa viidennes kouluista oli käyttänyt kirjallista varoitusta kurinpitotoimenpiteenä ja vain viidessä prosentissa kouluja oli käytetty määräaikaista erottamista. Kirjallisia varoituksia oli annettu suurissa kaupunkikouluissa enemmän kuin taajamatyyppisissä tai maaseutukouluissa. Määräaikainen erottaminen oli yleisempää vuosiluokkien 7. – 9 kouluissa ja oppilasmäärältään suurissa kouluissa.

Vanhemmat oppilashuollon kehittämiseen vahvemmin mukaan

Vain harvoissa kouluissa vanhemmilla oli mahdollisuus vaikut­taa oppilas­huollon toimintamallien kehittämiseen tai kouluruokailun järjestämiseen. Ainoastaan yhdeksän prosenttia kouluista ilmoitti vanhempien osallistuvan oppilashuollon kehittämiseen ja kuusi prosenttia kouluruokailun järjestämiseen. Tilanne kuvastaa oppilashuoltotyöryhmän työn suuntautuneisuutta yksittäisiin oppilaisiin kouluyhteisön yleiseen hyvinvoinnin tukemisen ja kehittämisen sijasta.

Koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö näkyväksi

- Koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyväksi tekeminen ja haltuunotto on haastava tehtävä. THL:n kehittämän TEAviisari -verkkopalvelun avulla kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön näkyväksi, mikä on edellytys toiminnan johtamiseksi ja kehittämiseksi. Ensi syksyn aikana nyt koulun johdolta kerätyt tiedot viedään kuntakohtaisesti verkkopalveluun, minkä jälkeen kunnat näkevät oman tilanteensa ja voivat verrata sitä muihin kuntiin. Tärkeätä on kouluyhteisön ja oppilashuollon kehittäminen kokonaisuutena, toteaa yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen THL:stä.

Oppilashuollon säädökset muutosvaiheessa

- Oppilashuollon kehittämistä ohjaavat säädökset ovat muutosvaiheessa. Jo voimassa olevan neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen lisäksi myös perusopetuslain muutoksessa tulee olemaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä ohjaavia muutoksia,  toteaa pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallituksesta.

- Nämä muutokset edellyttävät tarkennuksia myös opetussuunnitelman perusteiden oppilashuoltoa koskeviin tavoitteisiin. Tämän lisäksi opetusministeriössä on meneillään yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelutyö. Tämä laki sisältäisi kokoavasti säännökset muun muassa lain soveltamisalasta, oppilas- ja opiskelijahuollon sisällöstä ja käsitteistä, oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisestä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä järjestämisessä tarvittavista resursseista ja rahoituksesta. Laki olisi lähtökohtaisesti kokoavaa ja täydentävää lainsäädäntöä.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat parhaillaan yhteistä oppilashuollon opasta. Oppaan tavoitteena on tukea oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä ja tukea oppilashuollon toteuttamista jo muutosvaiheen aikana. Opas valmistuu vuoden 2010 joulukuussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskoulussa 2009- perusraportti (pdf)

Lisätietoja:  
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, 040 348 7271,  
Kehittämispäällikkö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 020 610 7128,

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koulujen johdolle viime syksynä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että koulujen välillä on edelleen suuria eroja oppilashuollon voimavaroissa ja toimintatavoissa. Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämisessä on vähäistä.

Opetushallituksen tiedote 2.6. 2010

Lukuvuosi päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Peruskoulun saa tänä vuonna loppuun 66 000 nuorta ja lukion oppimäärän suorittaa noin 30 500 opiskelijaa.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuu oppilaitoksissa 33 000 opiskelijaa. Näyttötutkinnot ja oppisopimuskoulutus mukaan lukien uusia ammattilaisia valmistuu perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista kaikkiaan 64 000.

Sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon on tänä keväänä suorittanut 1850 opiskelijaa.

Ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa päättötodistuksen saa 4 000 peruskoululaista, 2 100 ylioppilasta ja 2 360 ammattiin valmistunutta.

Syksyllä 2010 koulutien aloittaa 58 000 ensiluokkalaista, joista ruotsinkielisiä on 3 600.

Oppilaitostilastot 2009

Tilastokeskuksen tuoreimpien oppilaitostilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa oli toiminnassa 4 324 oppilaitosta, mikä oli 119 vähemmän kuin vuonna 2007. Perusopetusta antavia kouluja oli 3 174, lukiokoulutusta antoi 449 oppilaitosta ja tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta 285 oppilaitosta. Ammattikorkeakouluja oli vuonna 2008 toiminnassa 28 ja yliopistoja 20.

Oppilaitosten kokonaismäärä on pienentynyt runsaalla tuhannella kymmenessä vuodessa. Vuonna 1999 oppilaitoksia oli toiminnassa kaikkiaan 5 483. Peruskoulujen lukumäärä on vähentynyt runsaan sadan koulun vuosivauhtia. Lukioverkon ja ammatillisen koulutuksen supistuminen on ollut hitaampaa. Vuonna 1999 peruskouluja oli toiminnassa 4 099, lukioita 479 ja ammatillisia oppilaitoksia 404.

Lisätietoja:
Tilastotietojen raportointipalvelu WERA

Lukuvuosi päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Peruskoulun saa tänä vuonna loppuun 66 000 nuorta ja lukion oppimäärän suorittaa noin 30 500 opiskelijaa.

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä esittää lisää valinnaisuutta perusopetukseen. Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa ja draamaa. Vähimmäistuntimäärää nostettaisiin neljällä vuosiviikkotunnilla.

Pääjohtaja Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle tiistaina 1.6.

Uudistuksilla tähdätään perusopetuksen sivistystehtävän syventämiseen, osaamisen tason turvaamiseen, yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistamiseen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttämiseen.

Tavoitteet ja avaintaidot

Työryhmä on tarkastellut perusopetuksen uudistamista sen nykyisistä vahvuuksista sekä muuttuvan toimintaympäristön ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämistarpeista käsin. Perusopetuksen sivistystehtävälle on määritelty neljä keskeistä tavoitetta: kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, opetuksessa annettavat tarpeelliset tiedot ja taidot, elinikäinen oppiminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen.

Perusopetuksen tulisi vahvistaa yhteiskunnassa tarvittavia kansalaisen taitoja, jotka työryhmä on jäsentänyt viideksi taitoryhmäksi: ajattelun taidot, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot. Kansalaisen taidot määritellään asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja ne liitetään myös oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja valtakunnallisen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi työryhmä esittää, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää korotetaan neljällä vuosiviikkotunnilla eli 152 opetustunnilla. Perusopetuksen aikainen vähimmäistuntimäärä nousisi 222 vuosiviikkotunnista eli 8436 opetustunnista 226 vuosiviikkotuntiin eli 8588 opetustuntiin. Lisäys on 1.8 % nykyisestä kokonaistuntimäärästä. Tuntimäärän korotus ehdotetaan suunnattavaksi 1. ja 2. sekä 5. ja 6. vuosiluokalle.

Oppiainekokonaisuudet

Työryhmä esittää, että perusopetuksen oppimäärään kuuluvat sekä yhteiset että valinnaiset opinnot määritellään oppiainekokonaisuuksina ja oppiaineina. Oppiainekokonaisuuksia on työryhmän esityksen mukaan kuusi. Ne sisältävät kaikki nykyiset ja kaksi uutta oppiainetta.

- kieli ja vuorovaikutus: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
- matematiikka
- ympäristö, luonnontieto ja teknologia: biologia, maantieto, fysiikka ja kemia
- yksilö, yritys ja yhteiskunta: uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka, historia, yhteiskuntaoppi ja oppilaanohjaus
- taide ja käsityö: kuvataide, musiikki, käsityö ja draama
- terveys ja toimintakyky: liikunta, terveystieto ja kotitalous

Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa sekä draamaa. Etiikan tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten ja ihmisyyteen liittyvien kysymysten pohdintaa Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuudessa. Draaman tavoitteena on vahvistaa laaja-alaista taidekasvatusta Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuudessa.

Kieliohjelma

Työryhmän esittämän kieliohjelman keskeisinä tavoitteina ovat yhteiskunnan kielivarannon rikastaminen, kielten opiskelun monipuolistaminen ja varhentaminen sekä kansalliskielten aseman turvaaminen. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelusta työryhmä esittää seuraavaa:

A1-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 2. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa A1-kieleksi. Yhden näistä tulee olla toinen kotimainen kieli.

A2-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota oppilaalle vapaaehtoisen A2-kielen opiskelumahdollisuus joko opetuksen järjestäjän omana tai järjestäjien välisenä yhteistyönä.

Opetuksen järjestäjän tulee käynnistää opetusryhmä viimeistään siinä tapauksessa, että kyseisen kielen valinneita oppilaita on vähintään kymmenen.

B1-kielen opintojen tulee alkaa viimeistään 6. vuosiluokalta. Mikäli oppilas ei tätä ennen ole aloittanut toisen kotimaisen kielen opintoja, tulee ne aloittaa tässä vaiheessa.

Lisää valinnaisuutta

Valinnaisuutta lisätään vuosiluokilla 3-6 sekä 7-9 ja se suunnataan vahvistamaan oppiainekokonaisuuden yhteisiä tavoitteita sekä eheyttämään ja syventämään oppilaan opintoja.

Vuosiluokille 3-6 on ehdotuksessa sijoitettu 13 vvt valinnaisia opintoja, jotka sisältyvät oppilaalle näille vuosiluokilla määriteltyyn vähimmäistuntimäärään. Toteuttamistapoja on kaksi:

1. Opetuksen järjestäjä päättää tuntien käyttämisestä oppiainekokonaisuuteen kuuluviin yhteisiin oppiaineisiin tai oppiainekokonaisuuden sisällä yhteisiä tavoitteita edistäviin, eheyttäviin opintokokonaisuuksiin.

2. Opetuksen järjestäjä tarjoaa valinnaisten aineiden opetusta ohjaavien periaatteiden mukaisesti järjestettyjä valinnaisaineita tai valinnaisia opintokokonaisuuksia. Oppilas valitsee tarjotuista vaihtoehdoista.

Vuosiluokille 7-9 on ehdotuksessa sijoitettu 15+6 vvt valinnaisia opintoja, jotka sisältyvät oppilaalle näille vuosiluokilla määriteltyyn vähimmäistuntimäärään. Vuosiluokkien 7-9 valinnaisten opintojen tulee kaikilta osin olla aina oppilaalle valinnaisia. Opetuksen järjestäjän tulee tarjota valinnaisaineita, joista oppilas valitsee tarpeidensa ja suuntautuneisuutensa mukaisesti.

Taideaineiden ja käsityön tuntimäärää ja oppilaan mahdollisuuksia valintoihin näissä aineissa lisätään nykytilanteeseen verrattuna. Näin halutaan vahvistaa oppilaan mahdollisuutta keskittyä taipumustensa ja suuntautuneisuutensa mukaisiin aineisiin. Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuudessa oppilas valitsee vuosiluokilla 8-9 tarjottavista musiikin, kuvataiteen, käsityön ja draaman opinnoista kaksi oppiainetta, joita hän opiskelee vuosiluokkien 8-9 aikana yhteensä vähintään 6 vuosiviikkotuntia. Lisäksi oppiainekokonaisuudessa valinnaisia opintoja on vuosiluokilla 3-6 yhteensä vähintään 8 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Liikunnan yhteistä tuntimäärää lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla, joista yksi sijoittuu vuosiluokille 1 – 2, yksi vuosiluokille 3 – 6 ja kaksi vuosiluokille 7-9. Lisäksi Terveys ja toimintakyky -oppiainekokonaisuudessa valinnaisia opintoja on vuosiluokilla 3-6 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 yhteensä vähintään 2 vuosiviikkotuntia.

Lisätietoja: 
Työryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, puh. 040 348 7154
Työryhmän sihteerit: opetusneuvos Irmeli Halinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7297 ja opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, puh. 040 348 7337

Työryhmän esitys on luettavissa opetusministeriön verkkojulkaisuna.

Lisätietoa työryhmän kokoonpanosta ja työstä Opetushallituksen www-sivulla.

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä esittää lisää valinnaisuutta perusopetukseen. Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa ja draamaa. Vähimmäistuntimäärää nostettaisiin neljällä vuosiviikkotunnilla.

Opetushallituksen tiedote 23.4.2010

Kouluvuosi 2009-2010 päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Uusi lukuvuosi käynnistyy 10.-17.8. ja päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Lukuvuoden pituus on 189 työpäivää ja päättäjäispäivä peruskouluasetuksen mukaan viikon 22 lauantai. Lomien alkamis- ja päättymispäivien suhteen koulutuksen järjestäjillä on jouston varaa. Koulut alkavat useassa kunnassa viikolla 32 mutta yleisimmin viikolla 33 eli 16. -17.8. Esimerkiksi Itä-Suomessa varhaisin aloituspäivä on Hirvensalmella, Nilsiässä ja Ilomantsissa 10.8. ja myöhäisin kuudessa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnassa 17.8.

Suurista kaupungeista Tampere, Oulu ja Rovaniemi aloittavat koulutyön 11.8, Helsinki ja Vaasa 16.8. ja Kuopio 17.8.

Ammatillisten oppilaitosten työvuosi alkaa niin ikään 10.8. -17.8. välisenä aikana. Ammattikorkeakouluissa opetus käynnistyy vasta elo-syyskuun vaihteessa, kuten myös useimmissa aikuislukioissa.

Kaikissa kouluissa pidetään syyslomaa lokakuun loppupuoliskolla. Syysloman pituus vaihtelee kahdesta päivästä viikkoon. Esimerkiksi Helsingin kouluissa on kahden päivän syysloma 14. -15.10. kun taas kaikki Etelä-Savon koulut ovat lomalla viikon 43, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan koulut viikon 42.

Yhteinen lomapäivä on itsenäisyyspäivä maanantaina 6.12.2010.

Joululoma alkaa 18. - 23. joulukuuta ja loppuu 2.-9. tammikuuta 2011. Talvilomat vuonna 2011 pidetään vakiintuneeseen tapaan alueittain porrastetusti viikoilla 8, 9, ja 10. Viikolla 8 lomailevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan koulut. Viikolla 9 ovat vuorossa Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala. Viikko 10 on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Suomen ja Lapin koululaisten lomaviikko.

Juhlapyhävapaat ovat loppiainen torstaina 6.1., pääsiäinen 22.- 25.4. ja helatorstai 2.6.2011.

Lukuvuosi päättyy maan kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Tulevan lukuvuoden 2010-2011 työ- ja loma-ajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammattikoulutuksessa on vahvistettu kunnissa alkuvuoden aikana. Ne voi tarkistaa kaupunkien ja kuntien nettisivuilta.

Suurimmat kaupungit:

Helsinki

Tampere

Turku

Vaasa

Jyväskylä

Kuopio

Joensuu
Oulu

Rovaniemi

Alueellinen kuntakohtainen yhteenveto löytyy Itä-Suomen AVI:n nettisivuilta. Muut aluehallintovirastot (AVI) kokoavat ja julkaisevat kuntien tietoja vaihtelevasti loppukevään kuluessa.

Itä-Suomen AVI

Etelä-Suomen AVI
Lapin AVI

Lounais-Suomen AVI

Länsi- ja Sisä-Suomen AVI

Pohjois-Suomen AVI

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työ- ja loma-ajoista antavat lisätietoja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).

Kouluvuosi 2009-2010 päättyy maamme peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 5. kesäkuuta. Uusi lukuvuosi käynnistyy 10.-17.8. ja päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 4. kesäkuuta 2011.

Mitä koulun rauhaan kuuluu? Tasaista arkea, onnistuneesti ratkaistuja ongelmatilanteita - vai jatkuvaa pientä kähinää? Opetushallituksen julkaisu tarjoaa työkaluja työrauhan rakentamiseen.

Opetushallituksen julkaisu Työrauha tavaksi sisältää materiaalia koulujen itsearviointiin työrauhan edellytysten vahvistamiseksi. Tavoitteena on jäsentää työrauhaa koulun arkityössä ja luoda kouluyhteisölle työväline, joka voi auttaa vähentämään työrauhahäiriöitä pienin mutta määrätietoisin askelin. Työrauhaa tarkastellaan sääntöjen, kohtaamisen ja välittämisen, toimintakulttuurin ja pedagogiikan näkökulmista.

Selkeät pelisäännöt tarpeen

Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä voivat rakentaa säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus, hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tukeva toimintakulttuuri. Koulun tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yhteisöllisiä mahdollisuuksiaan koulun arjen rakentamisessa kiinnostavaksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit, käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymiseen.

Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä on varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa että työrauhan rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtävänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. samanaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja tai nuorisotyöntekijä. Monimuotoinen ryhmäoppiminen aktivoi oppilaita. Ryhmässä nuori tuntee tulevansa hyväksytyksi ja pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Luottamus ja vastuun antaminen heijastuvat oppilaiden vastuullisena käytöksenä.

Aikuisyhteisö ohjaa ja välittää

Tärkeää on, että kaikki työntekijät ovat koulun tavoitteiden takana. Tavoitteiden tulee ohjata heitä kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttumalla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteistyö opettajien kesken edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja työrauhaa.

Opetuksen järjestäjien tulisi edelleen vahvistaa oppilashuoltoryhmien toimintaa kouluyhteisöjen hyvinvoinnin tukemisessa. Osallisuutta ja luottamusta vahvistava koulu lisää työrauhan edellytyksiä. Kodin ja koulun yhteistyössä olennaista on rakentaa jokaisen lapsen perheen kanssa myönteinen ja avoimuuteen perustuva yhteistyösuhde.

Työrauhan ylläpidossa toivotaan koulujen epävirallisen vallankäytön muuttuvan läpinäkyväksi eli käytännössä yhdessä hyväksytyiksi pelisäännöiksi. Vanhanaikaisiin rangaistusmenettelyihin palaamista ei nähdä toivottavana. Entisajan kurikoulusta ei haluta uutta kontrollikoulua. Olennaista on, että säännöt on sovittu yhdessä. Oppilaat sitoutuvat paremmin pelisääntöihin, kun pääsevät itse vaikuttamaan niihin.

Julkaisu:
Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalén: Työrauha tavaksi. Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.

Lisätietoja:
opetusneuvos Ritva Järvinen, puh. 040 348 7337, opetusneuvos Pirkko Holopainen, 040 348 7950

Mitä koulun rauhaan kuuluu? Tasaista arkea, onnistuneesti ratkaistuja ongelmatilanteita - vai jatkuvaa pientä kähinää? Millaisia hyviä käytäntöjä on luotu työrauhan edistämiseksi? Opetushallituksen julkaisu tarjoaa työkaluja työrauhan rakentamiseen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, vakinaistetaan ensi syksystä lähtien. Ammattistartin kokeilusta vuosina 2006–2009 on saatu hyviä tuloksia: se ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja auttaa oman alan löytymistä.

Ammattistartti on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta ammatinvalinnassa ja koulutukseen hakeutumisessa. Ammattistartin tavoitteena on madaltaa kynnystä perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen, selkeyttää kuvaa eri ammateista, vahvistaa valmiuksia opinnoista suoriutumiseen ja vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä.

Vaikuttava koulutusmuoto

Ammattistartin kokeilussa on tällä hetkellä mukana 43 koulutuksen järjestäjää. Koulutusta kokeillaan  20-40 opintoviikon laajuisena. Vuonna 2008-09 kokeilun piirissä oli noin 1 200 opiskelijaa ja viime syksynä koulutuksen aloitti 1 500 opiskelijaa. Koulutuksen aikana on vahvistettu opiskelijoiden valmiuksia yleisesti ammatilliseen koulutukseen, mutta sitä on voitu painottaa ala- ja tutkintokohtaisesti.

Akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppisen laatiman loppuraportin mukaan ammattistartista on saatu erittäin hyviä tuloksia. Suurin osa mukana olleista nuorista on saanut ammattistartin avulla jatko-opinnoilleen vahvan pohjan.

Noin 70 prosenttia kokeiluissa mukana olleista opiskelijoista on löytänyt vähintään vuoden sisällä opiskelupaikan ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai kansanopistosta tai siirtynyt työelämään tai oppisopimuksen piiriin.

Noin 2 800:sta seurantaselvityksessä mukana olleesta ainakin 1 900 nuorelle on auennut suunnitelmallinen tie jatkoon kolmen kokeiluvuoden aikana. Ammattistartti on tarjonnut nuorille kasvun ja kypsymisen jatkopaikan, lisännyt oma-aloitteisuutta ja parantanut itsetuntoa. Se on ehkäissyt omalta osaltaan nuorten mahdollista syrjäytymistä.

-          Lopputuloksen perusteella kokeilu oli erittäin vaikuttava, toteaa akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppinen raportissaan.

Tehokas väylä perustutkintoon

Vakinaistettu ammattistarttikoulutus käynnistyy valtakunnallisesti 1.8.2010 alkavassa koulutuksessa. Opetusministeriön tavoitteena on, että ammattistartin vakiintuessa suoraan ammattistartista ammatilliseen perustutkintoon siirtyisi 80 prosenttia opiskelijoista. Lisäksi noin 10 prosenttia opiskelijoista jatkaisi opintojaan lukiossa ja muussa koulutuksessa.

Ammattistarttikoulutuksen järjestäminen edellyttää opetusministeriön lupaa. Alkuvaiheessa lupa koulutuksen järjestämiseen on tarkoitus antaa 50–60 koulutuksen järjestäjälle. Koulutusjärjestäjien lupien hakuaika päättyy 15.4.2010. Opetushallitus on vahvistanut helmikuussa 2010 opetussuunnitelman perusteet tätä koulutusta varten.

Lisätietoja:
Mika Tammilehto, johtaja, Opetusministeriö, puh. (09) 1607 7391        
Pasi Kankare, johtaja, Opetushallitus, puh. 040 348 7672
Ulla Aunola, opetusneuvos, Opetushallitus, puh. 040 348 7697
Aini-Kristiina Jäppinen, akatemiatutkija, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 014 260 3226, 040 550 2757

Julkaisuja:
Aini-Kristiina Jäppinen: Onnistujia opinpolun siirtymissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammattistartti) vaikuttavuus. Raportit ja selvitykset 2010:2. Opetushallitus.
 
Matti Mäkelä, Mika Salonen, Teppo Koponen (toim.): Hyvä startti! Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppujulkaisu. Opetushallitus ja Turun ammatti-instituutti.  Yliopistopaino, Helsinki 2010.

Ammattistartin verkkosivut

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, vakinaistetaan ensi syksystä lähtien. Ammattistartin kokeilusta vuosina 2006–2009 on saatu hyviä tuloksia: se ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja auttaa oman alan löytymistä.

Ammatillisten tutkinnon perusteiden monivuotinen uudistustyö alkaa olla lopuillaan. Viimeiset kolmekymmentä perustutkinnon ja kolme valmistavan koulutuksen perustetta valmistuvat ensi syksyksi. Kaikkien 52 ammatillisen perustutkinnon perusteet ovat käytössä 1.8.2010.

Uudistaminen on tapahtunut vaiheittain. Rakennusalan ja metsäalan perustutkintojen sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen perusteet otettiin käyttöön 1.8.2008. Yhteensä 22 perustutkinnon perusteet otettiin käyttöön 1.8.2009.

Mitä uutta perusteissa?

Uudet tutkinnon perusteet ja näyttötutkinnon perusteet ovat yhteiset oppilaitosmuotoisessa ja näyttötutkintona suoritettavassa peruskoulutuksessa. Ammatilliset tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit ovat yhteiset. Ammattiosaamisen osoittamistavoissa voi olla eroja. Ammattiosaamisen arvioinnin kohteita ja kriteereitä sekä ammattitaidon osoittamistapoja on täsmennetty.

Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta on edelleen vahvistettu. Tutkinnot muodostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksien mukaisista tutkinnon osista. Ammattitaitovaatimukset on määritelty työelämän edellyttämänä käytännön osaamisena. Tutkintojen suorittamismahdollisuuksia on monipuolistettu. Tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan, vaikka ensisijaisena tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta on lisätty.  Opiskelijalla on nyt enemmän mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista (pt, at, eat jopa amk).  Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa nimellislaajuutta enemmän tutkinnon osia. Ne voivat olla paikallisen työelämän tarpeiden pohjalta suunniteltuja. Kaikkien tutkintojen ammatillisiin tutkinnon osiin on sisällytetty yrittäjyysosaamista sekä terveyttä, turvallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä tukevia osioita.

Työelämälähtöisyyden ja uusien tutkinnon perusteiden mahdollistaman jouston ja henkilökohtaisten opintopolkujen toteutuminen työelämälähtöisesti edellyttää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien, oppisopimustoimijoiden, työpaikkojen ja ammattikoulutuksen sidosryhmien tiivistä yhteistyötä.

Perusteet tuovat aiempaan verrattuna helpotusta koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman laadintaan. Työelämän työ- ja toimintakokonaisuuspohjaisia tutkinnon osia ja niiden ammattitaitovaatimuksia ei ole tarkoitus koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa enää määritellä uudelleen, vaan niiden pohjalta voidaan suoraan sekä suunnitella ammattitaidon arviointi että oppimisympäristöt, opetus ja ohjaus.

Kaikki tutkintojen perusteet verkossa

Kaikki uudet perustutkintojen perusteet sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen,vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen perusteet löytyvät verkkopalvelun osiosta Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita uudistetaan niin ikään tiuhaan tahtiin. Opetushallitus uudistaa vuosittain ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita sekä laatii perusteita uusiin tutkintoihin niin, että vuosittain otetaan käyttöön noin 40 uutta tai uudistettua perustetta. Tiedot uudistettavista ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteista löytyvät verkkopalvelun osiosta Näyttötutkintojen uudistaminen.

Lisätietoja:
yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, puh. 040 348 7736
opetusneuvos Susanna Tauriainen, puh. 040 348 7781
opetusneuvos Anne Huhtala, puh. 040 348 7829
opetusneuvos Tor Lindholm, puh. 040 348 7699

Muita meneillään olevia ammattikoulutuksen ajankohtaisia hankkeita esitellään Opetushallituksen tiedotteessa 27/2010 Ajankohtaista ammattikoulutuksessa keväällä 2010.

Ammatillisten tutkinnon perusteiden monivuotinen uudistustyö alkaa olla lopuillaan. Viimeiset kolmekymmentä perustutkinnon ja kolme valmistavan koulutuksen perustetta valmistuvat ensi syksyksi. Kaikkien 52 ammatillisen perustutkinnon perusteet ovat käytössä 1.8.2010.

 Opetushallituksen lehdistötiedote 9.4.2010

 Ammatilliseen koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin viime vuonna, ja joukossa oli myös enemmän abihakijoita. Lukioihin haki sen sijaan hieman vähemmän kuin ennen.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä 100 500 hakijaa. Syksyllä alkavaan koulutukseen on heille tarjolla n. 88 000 aloituspaikkaa. Ruotsinkielisen koulutuksen 4 800 aloituspaikasta 2 100 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Tänä keväänä peruskoulun päättävistä 33 000 suuntaa ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 32 000 lukioon. Määrät ovat pysyneet lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna.

Suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala, jonne haki yli 8 500 nuorta. Seuraavina tulevat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (6 200), liiketalous ja kauppa (6 000), arkkitehtuuri ja rakentaminen (5 600), majoitus- ja ravitsemisala (5 500) sekä kauneudenhoitoala (5 300).

Ammatillisen koulutuksen 48 000 paikasta 6 600 on varattu ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee yli 10 300 abia tai aiemmin lukion päättänyttä. Peruskoulun päättäneistä 56 000 haki ammatilliseen koulutukseen.

Koko maassa on tarjolla runsas 40 000 lukiopaikkaa, joita tänä keväänä tavoittelee 33 300 nuorta.

Miten yhteishaku etenee hakuajan päätyttyä?

Oppilaitokset lähettävät huhtikuun puolivälissä hakijoille kutsut pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin. Kokeet järjestetään 26.4.–28.5.2010. Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 16.6., jonka jälkeen koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 30.6. Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja voi hakea kesän täydennyshaussa 12.–23.7. 2010. Täydennyshaussa olevista koulutuksista tiedotetaan myöhemmin.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

WERA - Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu

Ammatilliseen koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin viime vuonna, ja joukossa oli myös enemmän abihakijoita. Lukioihin haki sen sijaan hieman vähemmän kuin ennen.

Opetushallituksen lehdistötiedote 30.3.2010

Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.

Opetusministeri Henna Virkkusen asettama perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa pohtiva työryhmä kutsui yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaat pohtimaan, millainen on hyvä koulu nyt ja tulevaisuudessa.  Fountain Park Oy:n toteuttamaan verkkohaastatteluun 14.12.2009- 25.2.2010 osallistui lähes 60 000 nuorta kaikkialta Suomesta. Nuoret pohtivat tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä sitä, miten nykyperuskoulu näissä tärkeimmiksi arvioiduissa asioissa onnistuu.  Oppilaat antoivat myös näkemyksiä siitä, miten näitä asioita voisi oppia vielä paremmin.

Kiire, kaverit ja haasteet vahvimpia mielikuvia

Kiireen tuntu nousi nuorten päällimmäiseksi mielikuvaksi peruskoulusta. Vapaassa kuva-assosiaatiotehtävässä 43 % tytöistä ja 35 % pojista liitti kouluun aikataulujen mukaan toimimisen ja ajoissa ehtimisen. Osa koululaisista liitti kiireen yleisemminkin elämäntilanteisiin ja harrastuksiin.

Kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta erilaisten ihmisten kanssa tuli ensimmäisenä mieleen 18 prosentille tytöistä ja 14 prosentille pojista.  Hyvä ilmapiiri ja opiskeluympäristö mainittiin usein tärkeinä asioina koulutyössä.

Pojista 14 % ja tytöistä 10 % valitsi assosiaatiotehtävässä kuvan labyrintista, joka ilmentää ratkaisun löytymistä etsimisen ja työn kautta. Mutkikkuus ja haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat olivat usein esillä koululaisten kommenteissa.

Lukeminen, kirjoitus ja kielet kouluopetuksen vahvuuksia

Verkkohaastattelussa oppilaat pohtivat omin sanoin, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat toisaalta nyt, toisaalta kymmenen vuoden päästä.  Näitä osaamisia verrattiin sitten siihen, miten oppilaat katsovat peruskoulun suoriutuvan niiden opettamisesta. Vapaassa ideoinnissa nuoret puhuivat eniten kielitaidosta, matemaattisista taidoista, sosiaalisista taidoista sekä luku- ja kirjoitustaidosta.

Yleisesti peruskoulussa parhaiten opittavat asiat liittyivät luku- ja kirjoitustaitoon sekä laajemmin äidinkielen oppimiseen. Peruskoulu on vahvoilla myös kielten oppimisessa. Opetusmenetelmiin liittyy oppilaiden kokema tarve keskustelutaidon osalta.

Omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat muodostivat merkittävän kokonaisuuden tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tähän osaamisalueeseen liitettiin kouluaineista useimmin liikunta ja terveystieto sekä biologia ja psykologia. 

Useimmat osallistujat katsoivat, että peruskoulussa taideaineita ei opita kovin hyvin. Mielipiteitä taideaineista oli etenkin taidealoille suuntautuvilla sekä luovuuden merkitystä pohtivilla oppilailla. Taideaineita pidettiin tärkeinä teoreettisen kouluopetuksen tasapainottajina.

Kieltenopetuksen onnistumisen arviot vaihtelivat erittäin voimakkaasti ruotsin kielen ja valinnaisten kielten välillä. Yleisesti todettiin, että muidenkin kuin englannin ja toisen kotimaisen opetusta tulisi lisätä. 

Yhteiskunnan toimintaan ja talouteen liittyviä asioita ei koeta opittavan yhtä hyvin kuin muita peruskoulussa käsiteltyjä aiheita. Myöskään ilmasto- ja ympäristöasioiden sekä keskittymiseen ja motivaatioon liittyvien asioiden opettamisessa peruskoulu ei ole nuorten mielestä vahvimmillaan.

Peruskouluun ollaan varsin tyytyväisiä

Kolme neljästä nuoresta uskoo, että peruskoulu antaa sellaisia tietoja ja taitoja, joita he elämässään tarvitsevat. Lähes yhtä moni katsoo, että koulutyössä voi käyttää muualla oppimiaan tietoja ja taitoja.  Nuoret toivovat peruskouluun lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Nykyperuskouluun on osittain tai täysin tyytyväinen lähes 60 % nuorista. Viidennes ei osaa ottaa tähän kantaa, ja viidennes on osittain tai täysin tyytymätön.

Koulujen koon perusteella tarkasteltuna peruskoulun suorituskyvyssä ei ole suuriakaan eroja. Sen sijaan tyttöjen ja poikien mielipiteissä eroja on mm. oppiaineiden säilyttämisen osalta: tytöt säilyttäisivät nykyiset oppiaineet selvästi useammin kuin pojat.

Oppilailta kysyttiin verkkohaastattelun lopuksi, miten he kehittäisivät peruskoulun opetusta. Muutosajatukset koskivat lähinnä valinnaisuutta, vaihtelevia työmenetelmiä sekä teorian kytkemistä käytäntöön.

Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta - verkkohaastattelun tulokset (pdf, Tuomo Lähdeniemi ja Janne Jauhiainen, Fountain Park)
Tarpeelliset tiedot ja taidot, mistä puhuttiin? (pdf)

Lisätietoja:

Opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, p. 040 348 7337
Johtaja Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Oy, 040 8333 534
Erityisasiantuntija Janne Jauhiainen, Fountain Park Oy, 050 321 7977

Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.

Opetushallituksen tiedote 25.2.2010

Tänä keväänä järjestetään neljä yhteishakua, joihin kaikkiin voi hakea samanaikaisesti netissä. Yhteishaut alkavat maanantaina 1.3. Syksyllä alkaviin koulutuksiin voi hakea nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sekä yliopistojen yhteishaussa. Kaikkiin hakuihin on oma erillinen sähköinen hakulomake.

Nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakuaika on 1.–19.3.2010. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa www.haenyt.fi.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 16.6. Opetushallitus lähettää kaikille valitsematta jääneille kirjeitse tiedot tuloksista.

Nyt alkavassa varsinaisessa haussa vapaiksi jääneille koulutuspaikoille järjestetään täydennyshaku 12.–23.7.2010.

Kaikkiaan aloituspaikkoja on n. 83 000, joista 46 500 ammatillisessa koulutuksessa ja 37 000 lukiokoulutuksessa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla (5 300), liiketaloudessa ja kaupassa (5 000) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (5 000). Ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista 6 800 on varattu ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän suorittaneille. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloituspaikoista 2 100 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Kevään 2009 vastaava haku keräsi yli 95 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai lähes 77 000. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki 4 000, joista opiskelupaikan sai 3 800.

Ammattikorkeakouluihin omat yhteishaut nuorille ja aikuisille

Yhteishaku ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin, aikuiskoulutuksiin ja ylempiin amk-tutkintoihin on 1.3.–16.4.2010. Hakulomake täytetään osoitteessa www.amkhaku.fi. 

Haettavana on 523 koulutusohjelmaa nuorten haussa, 235 aikuisten haussa ja 169 ylemmissä amk-tutkinnoissa 25 ammattikorkeakoulussa. Jaossa on nuorille noin 22 200 ja aikuisille noin 6 000 aloituspaikkaa.

Vuonna 2009 noin 64 600 haki nuorten koulutukseen, noin 12 100 aikuisten koulutukseen ja noin 3 700 ylempiin amk-tutkintoihin. Aloituspaikkoja oli 19 800 nuorten koulutuksessa ja 6 470 aikuisten koulutuksessa.

Eniten aloituspaikkoja on tekniikan ja liikenteen, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakouluista viisi antaa koulutusta myös ruotsiksi.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan på Åland eivät ole mukana yhteishaussa. 

Ammattikorkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksista kirjeitse 20.7.2010 mennessä. Nuorten yhteishaussa vapaaksi jääneille paikoille järjestetään täydennyshaku 2.–5.8.2010.

Yliopistojen yhteishaku

Yliopistojen yhteishaun hakuaika on 1.3.–16.4.2010. Poikkeuksena ovat Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun koulutukset, joihin hakuaika päättyy jo 15.3.2010. Hakulomake täytetään osoitteessa www.yliopistohaku.fi.

Yliopistohaku.fi:n koulutushaussa näkyvät tiedot yhteishaussa mukana olevista noin 570 koulutuksesta, joita on 21 eri koulutusalalta. Yliopistoihin on tarjolla runsaat 17 000 aloituspaikkaa. Hakea voi kaikkiin 16 yliopistoon ja Maanpuolustuskorkeakouluun. Vuonna 2009 yhteishaussa oli noin 63 900 hakijaa, joista yliopistoihin hyväksyttiin runsaat 18 500.

Yliopistojen yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään tiistaina 20.7.2010. Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Tulokset ovat nähtävissä www.yliopistohaku.fi:n Hakijapalvelussa, jossa opiskelupaikan voi vastaanottaa myös sähköisesti.

Tiedot erillisvalintojen koulutuksista löytyvät myös yliopistohaku.fi -palvelun Koulutushausta tai yliopistojen omilta sivuilta. Vain joihinkin erillisvalinnoista on mahdollista hakea yliopistohaku.fi:n kautta.

Nettihakujen sulkeutuminen

Kaikki nettihaut sulkeutuvat viimeisenä hakupäivänä klo 16.15, johon mennessä sähköisen hakulomakkeen on oltava perillä. Hakuajan päättymisen jälkeen ei hakulomaketta voi enää tallentaa järjestelmään.

Yhden paikan säännös muuttuu 1.8.2010

Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden (ennen lukuvuoden) aikana alkavista opinnoista.

Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 3.8. Säännös koskee valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia. Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle.

Kevään yhteishaussa voi jäädä tietyksi ajaksi jonottamaan mieluisampaa opiskelupaikkaa niistä hakukohteista, joissa on käytössä varasijamenettely.

Jonottaminen edellyttää, että on saanut opiskelupaikan 20.7. mennessä. Jonottamisesta on ilmoitettava, kun ottaa opiskelupaikan vastaan. Jonotusoikeus päättyy 17.8.2010.

Ohjaus- ja neuvontapalvelut

Nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Valtakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelu

• puh. 020 690 691 (suomenkielinen neuvonta), arkisin klo 9-15
• sähköposti: kouluta(at)oph.fi

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

• www.koulutusnetti.fi   --> Oppilaitosten yhteystiedot --> Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

Yliopistot

Yliopistohaku.fi-palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä palvelee valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu:

• puh. 020 690 696 (suomenkielinen neuvonta)
• arkisin klo 9–15
• sähköposti: yliopistohaku(at)oph.fi ja applytouniversity(at)oph.fi

 Koulutuksiin ja opiskelijavalintoihin liittyvissä kysymyksissä palvelevat yliopistojen hakijapalvelut:

• www.koulutusnetti.fi --> Oppilaitosten yhteystiedot --> Yliopistojen hakijapalvelut

 Opetushallituksen Koulutusnettiin on koottu kaikki hakemisessa tarvittava tieto www.koulutusnetti.fi.

 Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

Tänä keväänä järjestetään neljä yhteishakua, joihin kaikkiin voi hakea samanaikaisesti netissä. Yhteishaut alkavat maanantaina 1.3. Syksyllä alkaviin koulutuksiin voi hakea nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sekä yliopistojen yhteishaussa. Kaikkiin hakuihin on oma erillinen sähköinen hakulomake.

Opetushallituksen rahoittama kampanja rohkaisee koululaisia ja huoltajia laajempiin kielivalintoihin. Nettipelin avulla oppilaat saavat ensituntumaa vieraisiin kieliin hauskalla ja oppimaan innostavalla tavalla.

Suomessa on aina arvostettu monipuolista kielitaitoa, mutta viime vuosina on näkynyt huolestuttavia merkkejä arvostuksen laskusta. Näyttää siltä, että monet oppilaat ja huoltajat uskovat englannin ja kotimaisten kielten taidon antavan riittävät valmiudet suoriutua työelämän ja henkilökohtaisen elämän kielitaitoa edellyttävistä tilanteista. Myös kuntien ja koulujen tarjoamissa kieliohjelmissa on suurta vaihtelua. On perusteltua sanoa, että oppilailla eri osissa maata ja erikokoisissa kunnissa ei ole tasa-arvoisia kieltenopiskelumahdollisuuksia.

Tilanne on huolestuttava, koska hyvää kielitaitoa ei saavuteta hetkessä eikä alkanutta alamäkeä ole helppo kääntää nousuun. Aiemmin saksan taito oli suomalaisten keskuudessa suhteellisen yleinen, mutta noin kymmenen vuoden aikana on peruskoululaisten saksan opiskelu suorastaan romahtanut. Ranskaa on aina opiskeltu saksaa vähemmän, ja hyvästä venäjän taidosta on pysyvä pula. Työelämän suunnalta on esitetty toiveita myös esimerkiksi espanjan, kiinan ja japanin taidosta.

Jotta maassamme voidaan turvata monipuolinen kielivaranto, on tärkeää, että eri kieliä opiskellaan jo peruskoulussa. Pelkällä kielitaidolla työtä ei tietenkään saa, mutta vähän osatun kielen taito voi olla ratkaiseva tekijä työpaikan saamisessa. Ja tietysti kielistä on paljon iloa ja hyötyä myös henkilökohtaisessa elämässä.

Huolestuttavan kehityssuunnan kääntämiseksi Opetushallitus jakoi vuonna 2009 kolme miljoonaa euroa valtionavustuksina niille perusopetuksen järjestäjille, jotka haluavat kehittää keinoja lisätä myös muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua. Rahoituksen piirissä on nyt 74 kuntaa ja 8 yksityistä koulua. Kyseisten kuntien ja koulujen oppilaat kattavat noin puolet koko maan peruskoulujen oppilasmäärästä. Lisäksi toimintaan osallistuu opetusministeriön rahoituksella joitakin kielikouluja ja yliopistojen harjoittelukouluja.

Työ on lähtenyt ripeästi käyntiin, ja monilla paikkakunnilla on järjestetty oppilaille kielimaistiaisia ja monenlaisia muita tilaisuuksia tutustua uusiin vieraisiin kieliin. Lähes 400 opettajaa osallistuu hankkeeseen sisältyvään vuoden mittaiseen täydennyskoulutusohjelmaan.

Kielitivoli-sivut on avattu

Opetushallitus haluaa rohkaista niin oppilaita kuin heidän vanhempiaan ennakkoluulottomiin kielivalintoihin Internetissä pelattavien kielipelien avulla. Pelaaja voi valita saksan-, ranskan-, venäjän- tai espanjankielisen pelin.

Osa peleistä on tarkoitettu lähinnä pienemmille oppilaille ja aivan aloittelijoille. Osa taas on haastavampia, mutta kieltä osaamatonkin voi niistä suoriutua, jos omaa kokemusta muiden kielten opiskelusta.

Pelit on suunnattu perusopetusikäisille, pelaajat voivat kerätä pisteitä ja seurata pistetilastosta omaa sijoitustaan. Pelejä voi pelata opettajan ohjaamana tai kotona tarvittaessa vanhempien tukemana. Pelien lisäksi sivuilla on oppilaille tarkoitettuja tietoiskuja pelattavista kielistä. Lisäksi tietoa on huoltajille ja opettajille. Helmi-maaliskuussa 2010 sivustolle tulee tarkempaa tietoa KieliTalent –kilpailusta, joka on suunnattu 12 – 13- vuotiaille oppilaille ja johon osallistutaan kouluittain.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta,  puh. 040 348 7269 tai Paula Mattila, 040 348 7138, opetusneuvos Kristiina Ikonen, 040 348 7282
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Kielitivoli-peli  

Kielitivoli-hankesivut Opetushallituksen nettisivuilla.

Opetushallituksen rahoittama kampanja rohkaisee koululaisia ja huoltajia laajempiin kielivalintoihin. Nettipelin avulla oppilaat saavat ensituntumaa vieraisiin kieliin hauskalla ja oppimaan innostavalla tavalla.